Huhtamäen Tehtaat

Heikki Huhtamäki perusti O. Y. Huhtamäen Tehtaat - A. B. Huhtamäkis Fabriker vuonna 1920 Kokkolassa (1, 2, 3, 6). 1920-luvun lopulla Huhtamäen Tehtaat olivat tuotantomäärissä mitaten jo Suomen kolmanneksi suurin makeisalan yritys (7). Vuosikymmenen lopulla Huhtamäen Tehtaat ja turkulainen Hellas yhdistyivät talousvaikeuksien takia Huhtamäki-Hellakseksi (4, 5, 7). Itseltäni löytyvät seuraavat yrityksen purkit:

• Vaasaan Jaakoon yskä mälliä -rasia
• Senta Anislakritsipastilli -rasia

Lähteet

1. Wikipedia - Huhtamäki. Noudettu 9.6.2016.
2. Anneli Kortekallion kirjoittama Huhtamäki OYJ:n historia. Noudettu 9.6.2016.
3. Cloettan historiikki. Noudettu 9.6.2016.
4. Anneli Kortekallion kirjoittama Leafin historia. Noudettu 9.6.2016.
5. Em. lähteet (1-6) tarjoavat yhdistymisvuodeksi lähteestä riippuen vuosia 1931, 1932 sekä 1934. Nimeä käytetään kuitenkin jo vuoden 1931 hinnastossa. Noudettu 9.6.2016.
6. Vahe, J. (2000). Vuosisata turkulaista makeisteollisuutta. Leaf: Turku.
7. Saarto, V. (1980). Huhtamäki-yhtymän historia. Huhtamäki-yhtymän historiatoimikunta: Helsinki.

Hellaksen Monpensier -rasia

Hellaksen Monpensier -rasia. Valmistettu arviolta 1920-luvulla. Purkin koko n. 7,5 cm (halkaisija) x 2,5 cm (korkeus).

Osakeyhtiö Hellas Aktiebolaget Makeistehdas syntyi vuonna 1910 kun turkulainen, jo-toiminnassa oleva makeistehdas vaihtoi omistajaa. Yrityksen tavoitteeksi otettiin makeisten saattaminen yläluokan suista myös suurempien kansanosien herkuksi. (3) 1920-luvulla tehdas kohtasi kuitenkin talousvaikeuksia, ja niinpä vuosikymmenen lopulla yrityksen omistajien ohjauksessa perustettiin Makeistehdas Oy Hellas jatkamaan yrityksen toimintaa (2, 4). Kokkolalaisen Huhtamäen Tehtaat perustaneesta Heikki Huhtamäestä tuli tehtaan tekninen johtaja (4).  Vuosikymmenen lopulla Hellas ja Huhtamäen Tehtaat yhdistyivät talousvaikeuksien takia Huhtamäki-Hellakseksi (1, 2, 3). 

Lähteet

1. Cloettan historiikki. Noudettu 9.6.2016.
2. Anneli Kortekallion kirjoittama Leafin historia. Noudettu 9.6.2016.
3. Vahe, J. (2000). Vuosisata turkulaista makeisteollisuutta. Leaf: Turku.
4. Saarto, V. (1980). Huhtamäki-yhtymän historia. Huhtamäki-yhtymän historiatoimikunta: Helsinki.

Hellaksen Extrapriima/Ekstrapriima -makeispurkit

Hellaksen Extrapriima/Ekstrapriima -makeispurkit. Isompien purkkien koko n. 16 cm (halkaisija) x 17,5 cm (korkeus). Pienemmän purkin koko n. 7 cm (halkaisija) x 9 cm (korkeus). Kolme alimmaista purkkia valmistettu arviolta 1950-luvulla. Ylin, paperietikettinen purkki arviolta 1940-luvun lopulla; kaikkien purkkien tapaan sen ulkoasu myöten mukailee Ipnoksen Ekstrapriima-makeispurkkeja, mutta lisäksi siinä käytetään kirjoitusasua 'Extrapriima' (myöh. 'Ekstrapriiman' sijaan). Onkin oletettavaa, että otettuaan hoidettavakseen Ipnoksen makeistuotannon Hellas kopioi miltei suoraan ko. purkin käyttöönsä, ja nimen kirjoitusasu muutettiin vasta myöhemmin. Yrityksen vuosikertomuksessa vuodelta 1948 Hellas mainitseekin tuoneensa pula-ajan tilanteen hieman hellitettyä markkinoille "Extra Priima" -sekoitusta (1).

Lähteet

1. Koskimies, S. (2017). Hyvin pakattu - puoliksi myyty. Erweko Oy: Oulu.

Huhtamäki-Hellas / Hellas

1920-luvun lopulla sekä turkulainen Hellas että kokkolalainen Huhtamäen Tehtaat olivat ajautuneet velkoihin (5, 7). Tappiollisen liiketoiminnan jatkuessa yritysten rahoittajapankki lähti ajamaan yhdistymistä, ja näin ollen Huhtamäen tehtaat sekä Hellas yhdistyivät vuonna 1931 muodostaen näin Turkuun Huhtamäki-Hellas Oy:n (6, 7). Heikki Huhtamäestä tuli yrityksen toimitusjohtaja, mutta vuonna 1935 hän siirtyi kilpailevan Ipnoksen leipiin (7). Vuosina 1939 ja 1940 Ipnos osti jälleen vaikeuksiin ajautuneen Huhtamäki-Hellaksen osake-enemmistön Fazerin omistamalta Suomalais-englantilaiselta Biscuit-Tehtaalta, joka oli kartuttanut Huhtamäki-Hellaksen osakekantaansa 1930-luvun puolivälissä (4, 5, 7). Vuonna 1940 perustettiin kattoyhteisöksi Huhtamäki-yhtymä Oy, johon kuuluivat sekä Huhtamäki-Hellas että Ipnos (2, 7). Kattoyhtiö toimi ilmeisesti vuoteen 1975 saakka (1). Vuonna 1940 Huhtamäki-Hellas muuttui muotoon Suklaatehdas Hellas Oy (5, 7). Vuonna 1957 Huhtamäki-yhtymä osti Makean koko osakekannan, ja yrityksen koneisto ja laitteet siirrettiin Hellaksen käyttöön (7). Vuonna 1987 Hellaksen toiminta sulautettiin osaksi Huhtamäki-yhtymän aiemmin ostamaa Leaf-konsernia, ja vuonna 1989 Hellaksen nimi muuttui Leafiksi (3, 4). Vuonna 1999 Leaf myytiin ulkomaille (3). Minulta löytyvät seuraavat yrityksen purkit: 

Bueno-kaakaopurkki
Budapest-suklaarasia
Juhlasuklaarasia
Monpensier-karkkirasiat
Lakritsipurkit
Irtokarkkipurkit
Extrapriima/Ekstrapriima -makeispurkit

Lähteet

1. Wikipedia - Huhtamäki. Noudettu 9.6.2016.
2. Yle - Hellaksen herkkuja. Noudettu 9.6.2016.
3. Anneli Kortekallion kirjoittama Huhtamäki OYJ:n historia. Noudettu 9.6.2016.
4. Cloettan historiikki. Noudettu 9.6.2016.
5. Anneli Kortekallion kirjoittama Leafin historia. Noudettu 9.6.2016.
6. Em. lähteet (1-5) tarjoavat yhdistymisvuodeksi lähteestä riippuen vuosia 1931, 1932 sekä 1934. Nimeä käytetään kuitenkin jo vuoden 1931 hinnastossa. Noudettu 9.6.2016.
7. Saarto, V. (1980). Huhtamäki-yhtymän historia. Hämeenlinna: Arvo A. Karisto Osakeyhtiön kirjapaino.

Makean lakritsipurkki

Makean lakritsipurkki. Valmistettu 1930-luvulla. Purkin koko n. 16,5 cm (pituus) x 10 cm (leveys) x 16 cm (korkeus). Purkin valmistaja P + K. 
 
OY. Makea AB. oli porvoolainen makeisvalmistaja joka toimi lähteestä riippuen vuodesta 1930 (1) tai 1931 alkaen (5) vuoteen 1949 (3) tai 1950 (1, 5) asti. Tämän jälkeen alkuperäinen omistaja jatkoi makeisten valmistusta vielä jokusen vuoden uuden yrityksensä osana, mutta vuonna 1957 Huhtamäki-yhtymä osti Makean koko osakekannan, ja yrityksen koneisto ja laitteet siirrettiin Hellaksen käyttöön (2, 5). 

1930-luvun puolivälissä yritys mainosti erikoisalansa olevan purukumi ja lakritsi, ja vuosikymmenen lopulla pelkkä lakritsi (4).
Yrityksen tehdas sijaitsi osoitteessa Jokikatu 33 (5). 


Lähteet

1. Kuusisto, A. (2013). Makein kirja. Tampere: Apali.
2. Vesa Saarto, Huhtamäki-yhtymän historia, Helsinki 1980 - ELKA. Noudettu 11.9.2017.
3. Untitled- Visit Porvoo. Noudettu 11.9.2017.
4. Yrityksen tukkuluettelot vuosilta 1935 ja 1939. Noudettu 11.9.2017.
5. Saarto, V. (1980). Huhtamäki-yhtymän historia. Hämeenlinna: Arvo A. Karisto Osakeyhtiön kirjapaino. 

Hellaksen juhlasuklaarasia

Mainos Kotiliedessä vuodelta 

1950. Kiitokset Heli 

Rantalalle kuvasta.

Hellaksen juhlasuklaarasia. Valmistettu 1950 Hellaksen 40-vuotis-juhlavuoden kunniaksi. Rasian koko n. 13 cm (halkaisija) x 3,5 cm (korkeus). Rasian valmistanut G.W. Sohlberg. 

Hellaksen Bueno-kaakaopurkki

Hellaksen Bueno-kaakaopurkki. Valmistettu arviolta 1950-luvun puolivälissä (1). Purkin koko n. 7 cm (halkaisija) x 15,5 cm (korkeus). Purkin valmistaja G. W. Sohlberg.

Lähteet

1. Tuntematon tekijä (1956). Tervetuloa, olet nyt GWS:läinen-vihkonen. Helsinki: Painoteollisuus Oy. 

Hellaksen Budapest-suklaarasia

Hellaksen Budapest-suklaarasia. Valmistettu vuonna 1976 (1). Rasian koko n. 20,5 cm (pituus) x 17,5 cm (leveys) x 4 cm (korkeus). Rasian valmistaja tuntematon. Sotien jälkeen tuote palasi kauppoihin vasta v. 1949 (2).
 
Lähteet

1. Rasian pohjasta löytyy kohokuviona teksti 'Budapest 40v.'. Budapest-suklaa esiteltiin 1936. (Aamuset 29.08.2014. Nostalginen Turku: Näkkärin voimalla. Noudettu 13.01.2016). Tämän seurauksena rasian voisi olettaa olevan vuodelta 1976. Toisen lähteen (Turun Sanomat 2.5.2005. Päätoimittaja Raimo Vahteran kolumni: Oi Budapest, oi Budapest... osa 2. Noudettu 27.7.2016) mukaan Budapest-suklaa taasen olisi täyttänyt 65 vuotta n. vuoden 2007 tienoilla, mihin perustuen 40 vuotta olisi tullut täyteen 1980-luvun alkuvuosina (1982?). Tämä jälkimmäinen laskutapa ottaa ilmeisesti huomioon sen, että Budapest suklaata ei valmistettu sotaa seuranneina vuosina (ks. lähde 2.). Pelkän peltipurkin tietoihin perustuen on mahdotonta tietää, kumpaan laskutapaan 40-vuotis-juhlavuosi viittaa. Aikalaiset ovat kuitenkin kertoneet allekirjoittaneelle että tämä rasia olisi ollut myynnissä 1976.
2. Anneli Kortekallion kirjoittama Leafin historia. Noudettu 9.6.2016.